On ollut hiljaista. Ja tuntuu, että lentsukin alkaa vähitellen olla voitettuna, tai ainakin väistymässä. Sain viime yönä nukuttua oikein kunnon unet, kokonaisuudessaan varmaan kellon ympäri. Siinä sai kyytiä niin univelat kuin tautikin. Vielä tässä on tukkoinen olo, mutta ei sentään ihan koko ajan enää nenä vuoda. Eli jospa ei nyt olisi sikaflunssasta kyse.

Mielenkiintoista, miten eri tavoin tätä keskikesän juhlaa voi viettää. Normaalisti olisimme grillanneet ja herkutelleet, mutta nyt ovat herkut pysyneet kaapissa ja juomat kans. Jospa sitten nauttisi niitä myöhemmin...

Sen verran piti juhannusperinteistä pitää kiinni, että tein balkan-makaronisalaatin, joka on kuulunut omaan juhannusperinteeseeni jo lapsuudenkodistani saakka. Tämän ruokaisan salaatin ohjeen olen joskus napannut jostain lehdestä ja sitä on aikojen saatossa tullut hiukan muokattua. Hyvää se on edelleen, ja ruokaisaa ja täyttävää, ja puoltaa siten paikkansa kesäruokana.

Huomenna olisi sitten oltava aamupäivällä skarppina - jäätelönmyynti odottaa. Toivottavasti jaksan, edes jollain tavoin, sillä tämä tempaus on kyläyhdistyksemme tärkein rahalähde tälle vuodelle.