Löysin kirjastossa hyllyjä tutkaillessani Tamara McKinleyn kirjan Kesämyrsky (ja samalla lainasin myös hänen aikaisemmat kirjansa Viinitila sekä Matildan valssi). Kesämyrsky vei kyllä lukijan mukanaan. Täytyy myöntää, että tein klassisen virheen - jatkoin kirjan lukemista sängyssä ja aivan liian pitkään. Seuraavana päivänä oli hieman hankaluuksia päästä ajoissa ylös ja ehtiä töihin.

Kirjan takakannesta:

Kesämyrskyn sympaattinen sankaritar, hevoskasvattaja Miriam Strong, odottaa jännittyneenä perhettään saapuvaksi 75-vuotispäivilleen. Hänen elämäänsä on järkyttänyt yllättäen löytynyt viesti menneisyydestä, vihen menetetystä perinnöstä.

Ennen juhlia ja vieraiden saapumista Miriamin avuksi värväytyy eronnut lakimies Jake Connor. Yhdessä Jake ja Miriam virittävät sukulaisille yllätyksen, joka saattaa kaikkien elämän uuteen valoon. Eniten uusi käänne muuttaa Miriamin lastenlasten, Fionan ja Louisen, tulevaisuutta.

Australialaissyntyisen kertojamestarin intensiivinen romaani kuljettaa lukijaansa 1800-luvun lopun Irlannista Australian ankariin kaivoskaupunkeihin ja aina vuoteen 1969, Miriam Strongin hevotilan varjoisalle kuistille. Eri sukupolvien elämäntarinoiden kautta Kesämyrsky kasvaa arvonsa tunteneen mutta kovia kokeneen suvun jännittäväksi kuvaukseksi.

Kirja tarjoaa mukavan lukuhetken. Bonuksena tulee sekä Irlannin että Australian kuvausta. Suositeltavaa sukutarinoiden ystäville.