Marcia Willet oli minulle uusi tuttavuus kirjoittajana. Tartuin kirjastossa hänen kirjaansa Rakkaus talviaikaan ja odotin mielenkiintoista lukukokemusta, koska kirjan takakannessa häntä verrattiin yhteen suosikkikirjoittajaani, Maeve Binchyyn. Tämänkin kirjan luin mahdollisimman nopeasti. Kirja piti minut otteessaan alusta loppuun saakka. Kirjan henkilöt kasvoivat tarinan aikana, eli lukukokemus oli minusta suorastaan koskettava. Suosittelen lämpimästi sukutarinoiden ja romantiikan ystäville. Kirja ei kuitenkaan ole siirappia!

Takakannesta:

Kun Maudie Todhunter päättää myydä mieheltään Hectorilta perimänsä Moorgaten sukutilan, hän tulee aiheuttaneeksi pienoisen myrskyn. Varsinkin Selina, Hectorin tytär edellisestä avioliitosta, vastustaa suvun omaisuuden myyntiä kiivaasti. Selina ei ole muutenkaan koskaan hyväksynyt isänsä uutta vaimoa, vaikka ei oikeastaan edes tunne tätä. Selina on harmissaan siitäkin, että hänen oma nuori tyttärensä Posy on lämpimästi kiintynyt Maudieen.

Kukaan ei kuitenkaan olisi saattanut arvata, millainen draama kauniin vanhan sukutilan  ympärille kehkeytyy. Talvisten päivien aikana Moorgaten vaiheilla koetaan kokonainen tunteiden kirjo vihasta rakkauteen, onnesta murheeseen. Ja loppujen lopuksi yksi ja toinenkin tarinan henkilöistä tajuaa, että raha ja omaisuus eivät sittenkään merkitse yhtä paljon kuin ihmisten välinen luottamus, rehellisyys ja anteeksianto.