Olihan kirja! huokaisin, kun sain viimeisen sivun luettua tästä kirjasta. Mielenkiintoinen, mukaansatempaava. Viimeiset sivut piti lukea, vaikka olisi jo pitänyt olla nukkumassa. Odotan mielenkiinnolla kirjoittajalta uusia romaaneja. Tässä kirjassa erityisen sykähdyttävää oli murteen käyttö puhekielenä. Näinhän sitä monesti tulee puhuttua. Ei normaali puhekieli kirjakielenä tule suusta ulos.

Kirjan takakannesta:

Nuori poliisi Juha Hannukainen on hiljattain saanut toivomansa työpaikan kotipaikkakuntansa väkivaltarikosten tutkintaryhmästä. Elämä on rauhallista tasaisine rutiineineen ja juttuineen, jotka eivät juuri uutiskynnystä ylitä. Kuuraisena loppusyksyn aamuna kaikki kuitenkin muuttuu. Jäisestä lammesta kaupungin laidalta löytyy nuoren naisen alaston ja sidottu ruumis, johon tekijä on jättänyt outoja merkkejä.

Tapaus pakottaa Juha Hannukaisen tutkimaan vanhoja suomalaisia taruja ja mystisiä voimia. Hän huomaa epäuskoisena ikiaikaisten sotien olevan yhä käynnissä. Uni ja todellisuus, elämä ja kuolema, myyttiset kansantarut ja oudoista tapahtumista kirkuvat uutisotsikot alkavat skoittua keskenään pelottavalla tavalla. Juha Hannukainen tajuaa itsekin olevansa häikäilemättömän tappajan listalla.

Mikko Karpin esikoisromaani Väinämöisen vyö vie Juha Hannukaisen ja lukijansa kylmäävän murhamysteerin ääreltä pohtimaan pohjoisten kansojen ikivanhoja arvoituksia. Se myös näyttää tien maailmaan, joka on meille kaikille tuttu, mutta nyt kätketty Suomen mytologian kiistellyimmän legendan taakse.
 9789513138707.jpg

Linkki kustantajan (Tammi) sivuille, mistä löytyy myös esittely kirjasta