Oltiin F-junnujen kans naapurikunnassa alueleirillä. Leiri tiesi aamusta iltaan oleskelua kentän reunalla, pelejä ja lasten perään katsomista. Itsekin jouduin olemaan pelinjohtajana, vaikka leirille lähtiessä sellaisesta ei ollut puhettakaan. Olihan tuo aika kamalaa, mutta huonomminkin olisi kai voinut mennä.

Porukan jouduimme jakamaan kahteen osaan, kun porukkaa oli niin paljon - osa meistä pelasi sitten naapurikunnan nimellä, ja sekös osaa vanhemmista ärsytti. Osa tuli jo linjoja pitkin silmillekin. Harmittaa, vaikka kuinka yritettiin tehdä lasten eteen hyvä leiri. Tärkeintähän kuitenkin on se, että jokainen pääsee pelaamaan, vai? Ei saa olla se voittaminen kaikista tärkein asia peleissäkään.