Suurin toivein odotettu juhannusaatto oli ja meni. Olin suunnitellut perheen omaa juhlaa juhannukseksi jo pitkään, erilaisten herkkujen voimin. Täyttihän esikoiseni sentään 18 vuotta juhannuspäivänä ja tarkoitus oli perheen kesken juhlistaa tätä tapahtumaa.

Sattuma kuitenkin päätti toisin. Juhannusaattopäivä alkoi vielä tosi hyvin, olin aamulla virtaa täynnä aloittamassa puuhia. Sitten iskivät mahakivut ja lisäksi alkoi viluttaa. Elimistöni taisi näin minulle ilmoittaa että nyt on aika levätä. Oma juhannusaattoni meni siis sängynpohjalla maaten vilunväristyksistä kärsien. Kuume nousi äkkiä ja vei kaikki voimat.

Pahinta kaikista oli kuitenkin päivän kohokohdan, juhannussaunan vesittyminen. Pääsin kyllä saunaan ja ehdin nauttia muutamista löylyistäkin, mutta sitten iski pahaolo ja saunasta oli lähdettävä hyvin äkkiä. Voimat menivät niin, että hädin tuskin jaksoin itseni huuhdella ja sitten pyyhkeeseen kääriytyen jälleen pitkälleen.

 -- Tänään, nyt jo paremmassa kunnossa kun olen, olen jaksanut asialle jo hymyilläkin. - Kaikki juhannusjuomat kaapissa kylmässä ja koskemattomina vielä tähän aikaan! Koskemattomina saavat kyllä pysyäkin, sillä huomenna on oltava jo aamusta liikenteessä.
1664625.jpg

Juhannuskukaksi tällä kertaa kullero, joka vielä kukkii pihallamme.