Kesäloma alkoi vallan perinteisissä merkeissä. Kuopuksen kanssa käytiin merenrannalla nauttimassa raikkaasta meri-ilmasta sekä auringonpaisteesta. Aurinko porottikin niin, että selkänahka kärventyi. Sekin aika perinteistä. Merivesi oli kyllä vielä niin kylmää, että pelkkä kastautuminen sinne riitti. Jalat olivat pitkään ihan kalikoina senkin jälkeen, kun palasin rannalle.

Sitten onkin tehty näitä rästiin jääneitä kotihommia. Nurmikonleikkuuta, siivoilua, pihanlaittoa... kaikki ihan mukavaa. Varsinkin kun työt voi tehdä ihan omaan tahtiin, teen niin paljon kuin jaksan ja kun huvittaa, loput työt voi jättää seuraavaan päivään, tai sitä seuraavaan.

Parasta lomassa onkin se, että saa puuhailla omaan tahtiin. Kaikki pakkotahtisuus saa jäädä odottamaan syksyä ja sitä, kun työt taas alkavat. Voin vaikka istuskella pihalla ja tuijotella pilviä tai rehkiä kasvimaalla, jos siltä tuntuu. Yhtä hyvin voin lähteä kuopuksen kanssa pyöräilemään ja suunnata jonnekin lähistölle eväiden kanssa, aivan sen mukaan, miltä tuntuu.