Kirjoittaja on minulle uusi tuttavuus. Irlanti on aiheena ja viitteenä kirjoissa kiinnostanut minua pitkään. Nautin monien irlantilaisten kirjoittajien sanankäytön tavoista ja ihmisläheisistä tarinoista.

Ahernin kirja muodostuu kirjeistä, sähköpostiviesteistä, pikaviestimien keskustelupätkistä. Niissä käydään läpi mitä tarinan päähenkilöille Alexille ja Rosielle tapahtuu, samoin myös, mitä heidän läheisensä kokevat. Lukijana välillä teki mieli takoa järkeä päähenkilöiden päähän, välillä elin täysillä heidän mukanaan elämäntilanteesta toiseen.

Kaikkinensa erittäin mukaansa tempaava kirja. Tässä on nyt minulle uusi kirjailija, jonka kirjat tulen lukemaan ahmimalla.

(Pääsenköhän koskaan eroon tavasta lukea kirjat ahmimalla? Lukutoukka vaihe on jäänyt päälle.)